Unelmien arkea Kiinassa

Hyvaa aitienpaivaa! Nain ulkomailla asuessa jaa kaikki juhla- ja merkkipaivat valiin. Vanhempien ja sisarusten syntymapaivat, nimipaivat, aitien- ja isanpaivat, joulu ja juhannus. Onneksi sentaan Skypen valityksella paasee edes kuulumiset vaihtamaan ja onnittelut toivottamaan.

Mieleeni tulee eras aitienpaiva muutamia vuosia sitten. Nuorin pikkuveljeni herasi aamulla huonotuulisena ja kysyin, etta mika on hatana. Han sanoi: “En muistanut ostaa aidille kukkia!” Ei siina auttanut sitten muu kuin lahtea salaa kukkakauppaan, jossa veli osti ihan omilla rahoillaan aidille ruusuja. (Sama veli lahetti minulle talla viikolla hienon hockeybird kortin, kiitos!)

Sisko ja veljet, muistakaahan hemmotella aitia minunkin puolestani!

Ensimmaisena haluaisin neuvoa kiinan kielen opintoja aloittaville, etta heti alussa keskityttaisiin kunnolla aantamiseen. Se voi vaikuttaa tylsalta ja turhalta, mutta jos haluat edeta kielessa pidemmalle kuin turistitasolle, niin oikea aantamys on hyvin tarkea osa. Monet keskitason opiskelijat, mina mukaanluettuna, harmittelevat etteivat panostaneet aantamykseen tarpeeksi heti alussa. On turhauttavaa palata alkuun uudelleen.

Jos et ole kiinnostunut lukemaan asiasta tarkemmin, niin hyppaa heti loppuun ja katso mita kirjoitin otsikon Yhteenveto alle.

Onko mandariinikiinan aantaminen sitten vaikeaa suomalaisille? Lahtisin ensimmaisena katsomaan mita samoja aanteita suomesta ja kiinasta loytyy.

Oheisesta taulukosta loytyy kiinan kielen vokaalit punaisella ympyroityna ja suomen kielen sinisella. Mielestani ongelmia voi tuottaa lahinna kiinan kielen kolme i-aannetta. Naista tavallinen i on sama kuin suomen kielen i (taulukossa ylhaalla oikealla). Tassa taulukossa on kaksi jaljella olevaa i-vokaalia merkitty samaksi (keskella ylhaalla), mutta oppikirjani (Modern Chinese 现代汉语) mukaan kiinan kielessa on kaksi erikoista i-aannetta.

Ensimmainen erikoinen i esiintyy (pinyin) konsonanttien z, c ja s jalkeen eli zi, ci ja si. Toinen erikoinen i esiintyy konsonanttien zh, ch, sh ja r jalkeen eli zhi, chi, shi ja ri. Suomalaisen kiinan opiskelijan kannattaa kayttaa erityista huomiota opetellaakseen nama vaikeammat aanteet: zi, ci, si, zh, ch, sh ja ri. Youtubes loytyy paljon materiaalia, jonka avulla voi naita aanteita opetella (tassa yksi esimerkki).

Konsonanttien puolella loytyy hieman enemman kiperia tapauksia (Huom! Kaikki kiinan konsonantit eivat loydy yllaolevasta taulukosta). Naista hankalimpia ovat minusta:  z, c, ja zh, ch. Naita ei esiinny suomen kielessa, eika myoskaan englannin kielessa.

Miten nama vaikeimmat aanteet sitten oppii? Ensiksikin kannattaa kuunnella paljon natiivi puhujan nauhoittamaa materiaalia, jossa han toistaa sanoja: zi, ci, zhi, chi. Kuunnella ja toistaa perassa. Jos aantaminen edelleen tuntuu vaikealta  niin kannatta etsia hyva opettaja tai tuutori, joka osaa kertoa tarkalleen missa asennossa suusi pitaa olla kun aannat naita sanoja.

Kiinan kielen aantamisen suurin haaste on omasta mielestani ja omalla kohdallani toonit. Tooneja on nelja (viides eli tooniton tooni kertoo jo nimellaan, etta se ei ole tooni.) Yllaoleva kuva on aito kuvannus mandariini kiinan tooneista. Kiinassa aanenkorkeus on oleellinen osa sanaa ja kun aanenkorkeus vaihtuu niin myos merkitys muuttuu.

Edelleen neuvoisin kiinan opintoja harkitsevia tai alkuvaiheessa olevia keskittymaan myos tooneihin. On totta, etta turistikiinaa voi puhua, vaikka toonit eivat olisikaan kohdallaan. Mutta jos tavoitteena on parempi ymmarrettavyys ja sujuvuus, niin silloin toonit ovat erittain tarkeita. Itse olen oppinut taman kantapaan kautta ja joudut nyt palaamaan uudelleen alkuun ja oppimaan toonit kunnolla.

Toonien vaikeus piilee siina, etta suomen kielessa ei ole tooneja ja sen vuoksi emme ole oppineet erottamaan eri tooneja toisistaan. Ja jos emme kuule tooneja, niin emme myoskaan usein osaa lausua niita oikein. Jalleen vaittaisin, etta salaisuus piilee kuuntelussa. Kuuntele mahdollisimman paljon, aluksi yksittaisia sanoja eri tooneilla, sitten yhdyssanoja, lauseita ja myohemmin kokonaisia kappaleita. Kuuntele ja lausu perassa.

Yhteenveto

Mandariinikiinan oppiminen ei ole mahdoton tehtava, mutta toki matkan varrelta loytyy muutamia kiperampia kohtia. Aantamyksen puolella naista suomalaisille vaikeimpia ovat mielestani tavujen zi, ci, zhi ja chi aantaminen, seka toonit. Perusteet kannattaa opetella jo heti alussa ettei myohemmin joudu palaamaan alkuun, kuten mina teen talla hetkella.

Kiinan kielen aantamyksen opiskelusta voisi antaa lukemattomia vinkkeja, linkkeja ja jakaa kokemuksia, mutta talla kertaa annan vain yhden yksinkertaisen neuvon: kuuntelee kiinaa niin paljon kuin mahdollista.

Blogeissa on viimeaikoina ollut paljon mielenkiintoisia kirjoituksia, kuten sunnuntaina jo kirjoitin. Eilen Nelliinan Vaatehuoneessa ilmestyi uusi blogeja kasitteleva kirjoitus, mutta talla kertaa otettiin kantaa siihen miksi bloggaajat eivat ota kaikkea hyotya irti blogeistaan.

Lainaan pienen patkan Nelliinan tekstista:

bloggareilta oli kysytty seuraavaa: Pyrin siihen, että blogini auttaisi työmahdollisuuksien saamisessa. Arvatkaa moniko oli Täysin samaa mieltä? Ei kukaan! Siis ei kukaan! Mitä ihmettä naiset! Teillä on Suomen luetuimpia verkkosivustoja näpeissänne, ettekä oikeasti mieti työmahdollisuuksianne?

Omaan mieleeni tulee vain yksi bloggaaja (Yummy by Jenni Ukkonen), joka on avoimesti kertonut, etta halusi siirtya omalle domainille siksi, etta voisi paremmin brandata itseaan.

Itse aloitan bloggaamisen aluksi Paasykoeblogin kanssa, jota paivitin ennen hyvinkin usein, nykyaan se toimii lahinna aikaisemmin kirjoittamieni juttujen varastona. Kun aloitin Paasykoeblogin, ei vastaavia blogeja ollut muita, nykyaan niita mahtaa ehka olla valmennusyritysten sivujen alla. En koskaan ajatellut, etta blogista olisi minulle mitaan rahallista tai tyollista hyotya, mutta niin vain sen avulla sain julkaistuksi paasykokeisiin liittyvan kirjan Nyt onnistut! Opas paasykokeeseen. Kirjan tuotolla olen ostanut taman tietokoneen, mutta muutoin tuotto on jaanyt vahaiseksi. Mutta silloin opin, etta blogeista todella voi olla hyotya tyomarkkinoiden suhteen.

Hieman myohemmin aloitin taman Xue opiskelee nimisen blogin, joka nyt tottelee nimea Unelmien arkea Kiinassa. Taman blogin tavoitteena on jakaa arkista elamaani ja ajatuksia, jotka kiinnostavat lahinna suomalaisia lukijoita. Mutta ehkapa painopiste voi myohemmin muuttua, jos perustan oman yrityksen valmistumiseni jalkeen. Tai kenties aloitan silloin uuden ammattimaisemman blogin?

Jollakin tasolla menestynein blogini on englanninkielinen Living a Dream in China. Blogi on saanut mukavasti lukijoita ja kommenttejakin on valilla tullut enemman kuin olen odottanut. Uskon, etta blogilla olisi enemmankin mahdollisuuksia, jos minulla vain olisi aikaa paivittaa sita useammin ja ottaa tavoitteellisempi asenne bloginpitoon.

Minusta jokaisen bloggaajan tulisi ottaa vahintaankin se huomioon, etta tuleva tyonantajasi tai asiakkaasi voi lukea blogiasi. Seuraavaksi voi halutessaan miettia voisiko blogista olla hyotya ansaitsemisessa tai tyopaikan saamisessa, seka kenties olla yksi vayla mainostaa omaa yritysta.

Kestaako sinun blogisi pomosi katseet?

Talla viikolla on kahdessa tunnetussa blogissa julkaistu kaksi mielenkiintoista kirjoitusta rahasta. Tuosta Suomessa hyvin vaietusta asiasta. Rahasta puhuminen nahdaan mauttomana ja siita uteleminen torkeana. Minultakin on tainnut vain yksi kaverini kysya palkkaani, silla han haki tyopaikkaan, jossa olin toissa. Omasta puolestani voin aivan hyvin kertoa palkkani, silla se ei ole mikaan salaisuus.

Karkkipaiva-blogi kirjoitti koyhyydesta tai siis vahavaraisuudesta. Nyokyttelen tekstia lukiessani moneen kertaan, itseanikin on ihmetyttanyt miten nuorilla bloggaajilla on varaa niin usein ostaa merkkilaukkuja ja uusia vaatteita. Paljon bloggaamisella Suomessa voi oikein tienata? Ilmaislahjat tietysti viela kaupan paalle.

Todellisuudessahan Karkkipaivan tilanne on se, etta hanella on tarpeeksi tuloja laittaakseen rahaa saastoon, se ei minun korvaani kuulostaa koyhyydelta vaan hyvalta taloudenhoidolta. Elama on valintoja ja jokainen kayttaa rahansa kuten haluaa.

Vastakirjoitus loytyy taas White Trash Disease -blogista. Olen samaa mielta, etta omassa tilanteessa kyse on valinnoista ja monesti ihminen voi tehta vahavaraisuudelleen jotakin. Tama koskee myos itseani, voisinhan vaikka lopettaa opintoni ja menna toihin. Mutta en silti ole samaa mielta sen kanssa, etta Suomessakaan kaikille olisi samat lahtokohdat.

Karkkipaivan alkuperainen pointti oli myos se kamala kuluttaminen mita blogit toitottavat toinen toisensa peraan. Onko siina mitaan jarkea?

En tieda mita tunnetut blogistit tienaavat, mutta luulen, etta moni tyoskentelee aivan liian halvalla. Saavat mukavia ilmaisjuttuja postissa, joita mainostavat sitten blogissaan. Yritykset ovat huomanneet, etta he saavat nain halvalle hyvaa mainosta. Minua kiinnostaisi kuinka halvalla blogistit mainostilaansa myyvat. Tai jos kyseesa on oletettua paremmat ansiot, niin niita mobi blogisti tuntuu vahattelevan. Postista vain tupsahti joku paketti.

Viime vuosina blogeista on tullut todellinen ilmio Suomessa. Tunnetuista blogisteista on tullut julkisuudenhenkiloita, jotka osallistuvat bileisiin, gaaloihin ja tutustuvat uusiin ravintoloihin.

Yksi suuntaus minua jonkin verran huolettaa ja se on yha yleistynyt itsensa kohentaminen jopa kauneuskirurgian voimin. Millaisen viestin lahettaa nuori itseni ikainen nainen, joka haluaa korjaillaa itseaan piikeilla? Itse haluaisin mieluummin ajaa sellaista viestia, etta olemme aivan riittavia keskimittaisina, keskipainoisina ja ihan luomuna. Arvatkaa vain millaiset paineet on suomalaisella naisella asua Kiinassa, jossa 90% vaestosta tuntuu painava vahemman kuin mina!

Tallaisia ajatuksia suomalaiset blogit ovat minussa talla viikolla herattaneet. Mita mielta te olette?

Ensinnakin suuri kiitos teille, jotka olette lahettaneet sahkopostia ja kyselleet niin kiinan opiskelusta kuin Kiinassa (Guangzhoussa) asumisestakin. Kysymyksia voi edelleenkin lahettaa sahkopostilla (sara(a)sarajaaksola.com) ja vastaan parhaan taitoni mukaan.

Huomio sinulle Kirsi, joka lahetit minulle sahkopostia eilen. Haluaisin vastata sinulle, mutta sahkoposti tulee bumerangina takaisin, olisikohan sahkopostikansiosi taynna? Ottaisitko minuun uudelleen yhteytta, niin saan lahetettya vastaukseni sinulle.